(Amiraali Giuseppe De Giorgi ) Samana aikana, kun Euroopan johtajat palasivat kotiin Brexit-huippukokouksen jälkeen Brysselissä yrittäessään päästä Ukrainan satamaan Mariupoliin, Venäjän asevoimat osuivat kolmeen Ukrainan sota-alukseen ja tarttuivat niihin Azovin mereen Kerchin salmella. (Mustanmeren pohjoisosa tarkkuuden vuoksi). Venäjän joukot ottivat aluksella olevat 23 ukrainalaista merimiestä pidätykseen ja Krimin tuomioistuin tuomitsi hänet kahdeksi kuukaudeksi vankilaan.
Vakava tapaus, joka on yhtäkkiä palauttanut kansainvälisen huomion Ukrainan tilanteen vaihtelevuuteen: toisin kuin muut "keskeytetyt konfliktit", jotka ovat läsnä Neuvostoliiton jälkeisessä tilassa, Ukrainan konflikti on edelleen erittäin kuuma. Kahden maan suhteet ovat itse asiassa erityisen huonontuneita Venäjän hyökkäyksen ja annektion jälkeen 2014: ssä sekä Ukrainan armeijan ja separatistien puolueiden välisen itäisen alueen sodan jälkeen. Venäjä, Venäjän tukemana sotilaallisesti. Siksi molemmat maat väittävät hyökkäykseen. Ei ole vielä selvää, mitä näiden kahden maan alusten välillä tapahtui, mutta Kerchin salmi on ollut pitkään kiistana Venäjän ja Ukrainan välillä, etenkin sen jälkeen kun ilmoitettiin uuden merivoimien perustamisesta Krimin ja Venäjän väliseen alueelle. Tarkoitamme tässä merialuetta, jota muodollisesti kahdenvälisen 2003-sopimuksen mukaan kahden maan olisi valvottava yhdessä, mutta jolla Venäjä tosiasiallisesti valvoo merivoimien liikennettä, mikä vie Ukrainan aluksia käyttämättä satamia. Mariupolista ja Berdyanskista, joista on näkymät Azovinmerelle. Tämän kuukauden alussa myös Euroopan unioni puuttui asiaan: jotkut analyytikot pitävät Venäjän toimia "taloudellisena saartoa" Ukrainaa vastaan.
Se mitä tiedämme, tulee kahden maan laatimista raporteista, ilman että tietenkin voimme tietää, kuka on totuuden puolella ja kuka ei. Ukraina väittää, että sen alukset hyökkäsivät sunnuntaina säännöllisesti pyytäneet lupaa ylittää salmen; Venäjä kiistää tämän ja väittää sen sijaan, että he tulivat Venäjän merialueelle ilman lupaa. Poroshenko totesi lisäksi, että "Ukrainaa uhkaa täysimittainen sota Venäjän federaation kanssa". Useat analyytikot sanoivat kuitenkin olevansa hyvin skeptisiä todellisesta mahdollisuudesta, että Venäjä haluaa hyökätä Ukrainaa lähinnä siksi, että tällä hetkellä ei näytä olevan selkeää sotilaallista tavoitetta. Putin puolestaan pyrkii selventämään tiedotusvälineiden välityksellä Venäjän sotilaallisen toiminnan oikeutusta, koska ukrainalaiset ovat "rikkoneet" sen aluevesille lisäämällä lopuksi, että tapaus oli Poroshenkon ajatelema provokaatio ottaen huomioon maaliskuussa 2019 suunnitellut presidentinvaalit. Idea, jonka myös jotkut Ukrainan presidentin sisäiset vastustajat ehdottivat ilmeisten poliittisten vaikeuksien ja melko alhaisen suosioarvion hetkellä (viimeisimmät kyselyt antaisivat eroavan presidentin pois pelistä seuraavaa varten poliittiset vaalit). Moskova julkaisi myös videon, jossa kolme Kiovan aluksilla olleista ukrainalaisista merimiehistä, jotka Venäjän merivoimat takavarikoivat Kerchin salmessa, myöntävät pääsyn Venäjän aluevesille. Erityisesti yksi virkamies, Volodymyr Lisovyi, sanoo olevansa tietoinen siitä, että Ukrainan liike oli "provokaatio". Tunnustus, joka Ukrainan laivaston esikuntapäällikön mukaan on saatu uhkaamalla ja väkivaltaisesti Venäjän puolelta, ei siksi ole uskottava. Ukrainan salaisen palvelun päällikkö Sbu Vasyl Hrytsak vahvisti sitten, että hänen agenttinsa olivat aluksilla, kuten venäläiset tuomitsivat, mutta että se oli "rutiininomainen vakoilun vastainen operaatio". niitä ohjaavat myös säännöllisesti venäläiset alukset.
Jännitteiden lisääntyminen Ukrainan ja Venäjän välillä saavuttaa siten uuden huipun, jonka seuraukset ovat edelleen epävarmat. Samaan aikaan Ukrainan presidentti Poroshenko on vastauksena Venäjän 25. marraskuuta järjestettyyn selvitykseen julkistanut sotatilalain Venäjän raja-alueilla seuraavien 30 päivän ajan. Tällaisen toimenpiteen käyttöönotto voi johtaa hallituksen painostamaan lehdistönvapautta ja joukkotiedotusvälineiden valvontaa, samoin kuin yleiskokousten, jopa rauhallisten mielenosoitusten ja joukkotapahtumien kieltämisen. Liike, joka tuntuu poikkeukselliselta ja kyseenalaiselta, ottaen huomioon myös lähestyvät vaalit, jotka ensi maaliskuussa julistaa tulevan Ukrainan presidentin. Samaan aikaan Poroshenko ilmoittaa Twitterissä myös, että hän on kieltänyt kaikki 16–60-vuotiaat venäläiset miehet pääsemästä maahan estääkseen venäläisiä muodostamasta Venäjän asevoimiin vastaavia "yksityisarmeijoita". Seuraava askel, joka voi siten pahentaa edelleen nykyistä jännittynyttä tilannetta.
"Nato seisoo Ukrainan kanssa - lukee Pohjois-Atlantin neuvoston lausunnon - Naton jäsenet vaativat Venäjää takaamaan esteettömän pääsyn Ukrainan satamiin ja sallimaan navigoinnin vapauden. Venäjän käyttämälle sotilaalliselle voimalle ukrainalaisia aluksia ja merivoimien henkilökuntaa ei voida perustella. […] Nato on Ukrainan kanssa ja tarjoaa edelleen maalle poliittista ja käytännön tukea nykyisen yhteistyömme puitteissa. Nato jatkaa tilanteen seuraamista ". Kolmen päivän keskustelun jälkeen EU on kuitenkin antanut julkilausuman, jossa ilmaistaan "olevan suurin huolenaihe jännitteiden vaarallisesta lisääntymisestä" ja määritelty, että Venäjän voimankäyttöä ei voida hyväksyä. Euroopan unioni muistutti myös, "Ei tunnusta Krimin niemimaan laitonta liittämistä Venäjälle": Moskovan ja kansainvälisen yhteisön kaikkien viimeaikaisten vastakohtien risteys. Sitä vastoin Brysselissä vallitsee varovaisuus, koska "Venäjän aggressioon" annettavassa vastauksessa on hyvin erilaisia kantoja. Maata johtava ryhmä, joka haluaa heti uusia Putinin vastaisia pakotteita, ovat Itävalta, Baltian maat, Alankomaat ja Puola. Ison-Britannian hallitus on myös määritellyt Venäjän hallituksen "aggression tekoon, joka tarjoaa uusia todisteita Venäjän epävakauttavasta käytöksestä alueella ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden jatkuvasta rikkomisesta". Samaan aikaan Donald Trump peruutti suunnitellun kokouksensa Buenos Airesissa G20: n aikana Venäjän presidentin Putinin kanssa odottaen tilanteen ratkaisemista. Näin menetetty tilaisuus keskustella vakavista kansainvälisistä ja kahdenvälisistä ongelmista lykättiin loputtomiin.
Tapaus on nähtävä monimutkaisessa poliittisessa tilanteessa sekä kansainvälisesti että Ukrainassa. Ja vaikka kansainvälinen yhteisö vaatii rauhoittamista ja yhteenottojen välttämistä, pelko Venäjän ja Ukrainan kasvavasta vastakkainasettelusta tulevina kuukausina on valitettavasti uskottava skenaario. Venäläisillä separatisteilla on venäläisiä raskaita aseita, kun taas Ukraina on saanut apua länneltä. Alue on elintärkeä Ukrainan taloudelle: Krimin häviämisen jälkeen teräs, vilja ja muut tuotteet kulkevat kyseisen meren läpi, Brjanskin ja Mariupolin satamiin ja sieltä pois. Siksi alueen ja sen ulkopuolella oleva turvallisuus on nyt vaarassa.