(kirjoittanut Andrea Pinto) 4. huhtikuuta 2023 on historiallinen päivämäärä Finlandia on virallisesti jäsen syntynyt, mikä lisää liiton rajoja (toinen 1340 km) lähellä Venäjä. Vaikka Nato ja länsimaat juhlivat tätä päivää, ruokkivat toiveita liittyä Ruotsi ed Ukraina, monet uskovat, että tämä liike kansainvälisellä näyttämöllä lisää huomattavasti jo olemassa olevaa jännitystä Moskovan kanssa. Jännitys, joka saattaisi edistää kärjistymistä, suoraan liittoutumavaltioiden itseensä Euroopassa, mikä de facto määrää kolmannen maailmansodan alkamisen. Älkäämme unohtako, että Venäjä on edelleen ydinsupervalta, toiseksi vain Yhdysvaltojen jälkeen.
Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov, Venäjän valtion uutistoimistolle Ria Novosti kommentoi uutista: "Suomen liittyminen Natoon loukkaa Venäjän turvallisuutta, pahentaa tilannetta. Seuraamme tarkasti, mitä Suomessa tapahtuu, kuinka Nato hyödyntää Suomen aluetta aseiden ja infrastruktuurijärjestelmien sijoittamisessa, jotka ovat lähellä rajojamme ja mahdollisesti uhkaavat meitä. Tämän perusteella ryhdytään toimenpiteisiin.".
"Sotilaallisen liittoutumattomuuden aika historiassamme on ohi. Tänään alkaa uusi aikakausi." oli Suomen presidentin välitön kommentti Sauli Niinistö. "Myös Ruotsista tulee pian allianssin täysjäsen"Naton pääsihteeri lupasi, Jens Stoltenberg. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony räpäytti hän huudahti seuraavasti: "Tänään meidän pitäisi kiittää herra Putinia".Ukrainan reaktio. "Nato ja Ukraina tarvitsevat toisiaan", oli Kiovan ulkoministerin vetoomus, Dmytro Kuleba, kutsuttu osallistumaan liittoutuneiden ministerien kokoukseen Brysselissä. "Arvostamme allianssin tukea, mutta ei ole parempaa strategista ratkaisua euroatlanttisen alueen turvallisuudelle kuin Ukrainan jäsenyys Natossa.".
Kuleban läsnäolo Naton kokouksessa herätti Unkarin reaktion. "Ukrainan ulkoministerin kutsu Naton ulkoministerien kokoukseen rikkoo Naton yhtenäisyyttä. Unkari tukee Ukrainan integraatiopyrkimyksiä vain, jos unkarilaisten oikeudet Taka-Karpatialla palautetaan.", ukkosi Unkarin ministeri Peter Szijjarto.
Diplomaattitasolla käydään käymistä kriisin tuomiseksi takaisin rauhanomaisten neuvottelujen kanaviin. Huomenna yhteinen tehtävä Bryssel-Pariisi matkustaa Kiinaan. Ennen kolmisuuntaista huippukokousta ja kasvokkain tapaamista presidentin kanssa Xi, von der Leyen tapaa Kiinan valtioneuvoston päällikön ja EU-Kiina-kauppakamarin edustajat. Kaupan lisäksi keskustellaan Kiinan 12-kohtaisesta rauhansuunnitelmasta, joka on ainoa todella olemassa tänään. Eurooppa yrittää siis olla jäähdyttämättä suhteitaan ja vuoropuheluaan Xi Jinping, ainoa, joka pystyy todella vaikuttamaan politiikkaan Vladimir Putin johtuen tiivistyneistä kaupallisista siteistä kahden maan välillä, joilla on länsivastainen tehtävä.
Mutta ilmeisesti noppa on nyt heitetty. Suomi tänään, Ruotsi ja ehkä jopa Ukraina huomenna ovat osa Naton luomista erittäin epävakaa uusi verho keskellä Eurooppaa. Suora seuraus on suurten EU-maiden ilmoittamat uudelleenaseistutukset.La Ranska on ilmoittanut investoivansa seuraavan seitsemän vuoden aikana 413 miljardia euroa puolustukseen. Vuotuinen budjetti nousee 32 miljardista vuonna 2017 69 miljardiin vuoteen 2030 asti. ydinpelote tulee olemaan yksi tämän budjetin korotuksen tärkeimmistä kustannuspaikoista, kun rakennetaan a ydinvoimalla toimiva lentotukialus uuden sukupolven. Macronin hallitus haluaa myös investoida keinoihin kyber-, avaruus- ja sukellusvenepuolustus.
La Polonia nostaa puolustusbudjetin 4 prosenttiin Saksa kohdistaa välittömästi 100 miljardia euroa sotilasbudjettiin.
Kuten Ranska, myös muu Eurooppa on kilpailevan asevarustelun kimppuun. Sisään Italia Puolustusbudjetin uskotaan nostavan 2 prosenttiin BKT:sta vastatakseen Naton kaikille liittolaisille esittämään 2014 vetoomukseen.
Italia ei siksi halua jäädä jälkeen. Vähimmäistavoitteena on nostaa puolustussektorille osoitettavaa budjettia 1,5 prosentista vähintään 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta, koska yksittäisten puolustusvoimien asejärjestelmien erinomaisuudesta huolimatta emme pysty selviytymään korkean intensiteetin konflikti, kuten Ukrainassa. Ongelmana on se, että kansallinen ammus- ja asevarasto on pienentynyt minimiin kylmän sodan jälkeisen vuosikymmeniä kestäneen näennäisen lieventymisen vuoksi. Olemme investoineet huippuosaamiseen jättäen huomiotta herkän rekrytointisektorin, kun sotilashenkilöstömme keski-ikä nousee sietämättömällä tavalla, joka on noin 46 vuotta vuoteen 2024 mennessä. Di Paola laki (L. 244/2012) armeijan nostaminen 144 2024 yksikköön vuoteen XNUMX mennessä, ei ole sen ajan budjettitarpeiden vuoksi enää ajankohtaista ja kestävää.
Enää riittämättömissä puitteissa eduskunnan toivotaan toimivan välittömästi yhteisellä ja ei-poliittisella visiolla, sillä kansallisella turvallisuudella ja puolustuksella ei saa olla poliittisia värejä. Tavoitteena on siis Natolle vuonna 2 luvattu 2014 % bruttokansantuotteesta, vaikka se ei monien analyytikkojen mielestä enää ole riittävä ja ajankohtainen. Sotilasmenojen tulisi nousta vähintään 2,5 prosenttiin BKT:sta hyväksyttävän ja kestävän puolustusjärjestelmän saavuttamiseksi.
Italia käyttää nykyään hieman yli 1,5 bruttokansantuotteestaan puolustukseen, mikä on noin 18 miljardia euroa vuodessa. Muita varoja Elinkehitysministeriö ja talous- ja valtiovarainministeriö osoittavat uusien asejärjestelmien ohjelmiin ja ulkomaan tehtäviin, jolloin kokonaisbudjetti on noin 25 miljardia euroa vuodessa.