Viimeisen 20 vuoden aikana maamme rikkaus (BKT) on kasvanut keskimäärin 0,2 prosenttia vuosittain. Erittäin huolestuttava tosiasia, joka johtuu erityisesti 2008: ssä alkaneen suuren kriisin aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista. Ja vaikka tapahtumasta on kulunut yli vuosikymmen, olemme yhdessä Kreikan kanssa ainoa euroalueen maa, joka ei ole vielä toipunut kriisiä edeltäneestä tilanteesta (2007). Vuoteen 12 verrattuna meidän on itse asiassa vielä "vallattava" 4,2 prosenttiyksikköä BKT: stä, mutta myös 19,2 sijoituspisteitä, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen 5,9 pisteitä ja kotitalouksien kulutuksen 1,4 prosenttiyksikköä.
Nämä vaikeudet jatkuvat valitettavasti edelleen, vaikka työntekijöiden määrä on kasvanut: viimeisen kymmenen vuoden aikana työntekijöiden määrä on tosiasiassa noussut 1,6 prosentilla (olemme ylittäneet 23 miljoonan työntekijän kynnyksen). Ja tästä positiivisesta näkökulmasta huolimatta kokonaisaika ja keskimääräinen palkkataso ovat vähentyneet epävarmuuden huomattavan lisääntymisen vuoksi, kun taas työttömyys on lisääntynyt 81 prosentilla (keskimääräinen vuositaso oli 6 ja nyt se on noin 10 prosenttia). Koska käytettävissä on vähemmän rahaa, meidän on vielä palautettava kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen 5,9-pisteet ja 1,4-kulutuspisteet. Lopuksi, näiden indikaattoreiden analyysistä tulee ainoa todella positiivinen signaali viennistä: 2007: ään verrattuna 17,5: n prosenttiosuus nousi ja vaikutti pääasiassa Centronord-alueisiin.
"On kuitenkin korostettava - kommentoi opintotoimiston koordinaattori Paolo Zabeo - että maassamme tuotetun varallisuuden keskimääräiseen kehitykseen vaikuttavat pohjoisen ja etelän välillä vallitsevat vahvat erot. Esimerkiksi pohjoinen on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana 7,5 , 6 prosenttia, Mezzogiorno puolestaan laski 0,4 prosenttiyksikköä. Jälleen tällä kaudella pohjoisessa kirjattu keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 0,3 prosenttia, mikä on kaksinkertainen koko maan keskiarvoon. Etelässä keskimääräinen vuotuinen BKT supistui kuitenkin XNUMX prosenttia ”.
Valitettavasti ennusteet eivät ole hyviä. Kuten OECD ilmoitti viime päivinä, sekä 2019: ssä että 2020: ssä Italian BKT: n kasvu on nollapistettä. Suuntaus, joka johtuu erittäin vaikeasta maailmantalouden tilanteesta, joka leviää epävarmuuden ja epäluottamuksen merkkejä koko euroalueella, joka on kuitenkin kasvanut 2000 prosentilla 30: n jälkeen; 7 kertaa enemmän kuin Italian kirjaama kasvu.
Maan järjestelmän heikko tuottavuus, infrastruktuurivajeet, liian monet verot ja tylsä ja liiallinen byrokratia ovat tärkeimmät syyt tähän eroon tärkeimpien talouskumppaniemme kanssa. Jos kuitenkin analysoimme tässä aikataulussa julkisen tilinpidon suorituskykyä, tiukka ei ole koskaan epäonnistunut.
"Viimeisten 18 vuoden aikana - julistaa CGIA: n sihteeri Renato Mason - vain yhden vuoden 2009 aikana ensisijainen saldo, joka johtui kokonaistulojen ja julkisten menojen välisestä erosta julkisen velan korolla, oli negatiivinen. Kaikina muina vuosina se oli kuitenkin positiivinen ja siksi menot olivat tuloja pienemmät. Osoituksena siitä, että Italia on yhtenäisvaluutan käyttöönoton jälkeen pitänyt kiinni sitoumuksestaan palauttaa julkinen kirjanpito huolimatta siitä, että talouskriisin vaikutukset olivat Italiassa negatiivisempia kuin muualla ".
Yhtä tärkeää on huomauttaa, että 2000: n ja 2007: n (kriisiä edeltävä vuosi) välillä keskuksen alueiden (Toscana, Lazio, Umbria ja Marche) kasvutrendi oli jopa korkeampi kuin pohjoisen (Piemonte, Valle d'Aosta) , Liguria, Lombardia, Trentino Alto Adige, Veneto, Friuli Venezia Giulia ja Emilia Romagna). Myöhemmin, vaikka keskuksen taloudellinen ennätys laski kuten muuallakin maassa, se jatkui jopa kriisin pimeimmässä vaiheessa (2008-2014). Vain 2015: stä pohjoinen on ilmestynyt uudelleen, etäällä maan muita maantieteellisiä jakautumisia.
CGIA: n mukaan sijoitusten teema on edelleen keskeinen taloudellisen kehityksen politiikan linjaamisessa. Ilman investointeja ei luoda vakaita ja pysyviä työpaikkoja, jotka voivat parantaa järjestelmän tuottavuutta ja siten kasvattaa keskipalkkaa ja kulutusta.
Viime vuosien investointien romahdus johtuu kriisistä, mutta myös Brysselin meille asettamista nettovelan rajoituksista. Joukko rajoituksia, jotka voimme kuitenkin voittaa, jos Euroopan unioni ottaisi kultaisen säännön käyttöön finanssipoliittisen sopimuksen mukaisesti. Toisin sanoen mahdollisuus, että julkiset investoinnit pääomataseeseen erotetaan alijäämän laskemisesta jäsenvaltioiden välisen vakaussopimuksen noudattamiseksi.
Tämän tutkimuslaitoksen suorittaman analyysin perusteella syntyneen kuvan perusteella CGIA ilmoittaa ainakin 5-toimenpiteistä, jotka uuden hallituksen olisi toteutettava talouden elvyttämiseksi keskittyen erityisesti pk-yritysten tarpeisiin, jotka muodostavat maan sidekudoksen. . Ne ovat:
- Voimakas verovähennys ja verojärjestelmän yksinkertaistaminen
Finanssishokki on tarpeen 3-vuosina verorasituksen vähentämiseksi vähintään 5-prosenttiyksiköllä. Miten? Leikkaamalla verokiilaa poistamalla IRAP: n mikroyrityksiltä ja pienyrityksiltä, poistamalla osittaiset maksut, käänteisen verotuksen rakennusalalla ja vähentämällä asteittain IRPEF: n, IRES: n, IRAP: n ja INPS: n ennakkoja. Lisäksi on tärkeää vähentää verohallinnon painoarvoa, joka rankaisee ennen kaikkea hyvin pieniä toimintoja.
- Kannusta luotonsaantia
2011: sta nykypäivään lainat yrityksille ovat vähentyneet 27 prosenttia. On tärkeää edistää koordinoitua toimintaa muiden valtioiden ja EU: n toimielinten kanssa, jotta EKP antaa erityisiä lainoja pankeille, joilla on määrärajoituksia mikro- ja pienyritysten hyväksi. Lisäksi on tarpeen aktivoida vaihtoehtoiset rahoitusvälineet pankkiluottoihin. Lopuksi, kaikkien yritysten on voitava kuitata PA: lta saamiset (tietyt, likvidit ja maksettavat) kaikilla verovelkoilla.
- Palaa takaisin sijoittamiseen
Verrattuna vuoteen 2007 (ennen kriisiä) investoinnit ovat laskeneet lähes 20 prosenttiyksikköä. Jotta pienyritykset voisivat kasvaa ja luoda työpaikkoja, on keskeisen valtion palattava investoimaan aineellisiin ja aineettomiin infrastruktuureihin ohittamalla Brysselin asettamat budjettirajoitukset. Kuten? Soveltamalla muiden EU-maiden kanssa tehtyä sopimusta budjettisääntö ("kultainen sääntö"), jonka mukaan julkiset investoinnit voidaan erottaa alijäämän laskemisesta jäsenvaltioiden välisen vakaussopimuksen noudattamiseksi Euroopan unionin.
- Kannusta työ- ja koulutustoimenpiteitä
Koulutuksen varhaisen lopettamisen torjumiseksi on välttämätöntä käynnistää investoinnit uudelleen koulutukseen. Ammatillista koulutusta on myös rohkaistava toimitusketjun näkökulmasta, joka nopeuttaa kaksoisjärjestelmää (vuorotteleva koulu / työ ja oppisopimuskoulutus) ja auttaa taloudellisesti "rajan" teknisiä ja ammatillisia instituutioita. Lisäksi kannustimista, joilla rohkaistaan nuoria pääsemään työmarkkinoille uusina yrittäjinä, on myös tehtävä vakaita eikä niitä saa rajoittaa ajallisesti.
- Sijoittaminen 4.0-yhtiöön ja digitaaliseen käyttöön
Tähän asti 4.0-yrityksen vaikutukset ovat vaikuttaneet melkein yksinomaan keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Meidän on ajateltava myös mikroyrityksiä ja käsityöläisiä, jotka kulkevat digitaalisen muutoksen tielle samalla kommunikatiivisella mielenkiinnolla, samoilla byrokraattisilla etuoikeuslinjoilla ja samoilla erityisresursseilla, jotka on tarkoitettu aloittaville yrityksille ja teknologisille pk-yrityksille.