Konkurssi Afganistan. Precious: "Nyt tai ei koskaan, tarvitsemme eurooppalaisen puolustuspylvään"

(kirjoittanut Pasquale Preziosa - turvallisuusseurantakeskuksen puheenjohtaja - EURISPES) Kaiken kaikkiaan Sota-hankkeen kustannukset Arviolta 241 2.400 ihmistä kuoli Afganistanin sodan seurauksena. Heistä yli 71 Yhdysvaltain asevoimien jäsentä ja vähintään 78.000 84 siviiliä sekä XNUMX XNUMX Afganistanin sotilasta ja poliisia ja XNUMX XNUMX kapinallisten taistelijaa.

MukaanUNICEF, 3 miljoonaa ja 700 tuhatta on Afganistanissa lapsia, jotka eivät käy koulua, joista 60% on tyttöjä.

Luvut, jotka tietysti jättävät pois sairauksien, aliravitsemuksen, veden ja infrastruktuurin saatavuuden estävät kuolemat ja kaikki muut sodan epäsuorat seuraukset.

Ja nyt, kun kansainvälisen koalition joukot ovat vetäytyneet kahdenkymmenen vuoden kuluttua Afganistanista, Taleban saa takaisin vallan useille alueille, voitetut kansalaisoikeudet ovat vaarassa ja maa on jauhemainen tynnyri. Se on tarina epäonnistumisesta, jonka myös Eurooppa on suurelta osin allekirjoittanut.

Mitä tapahtui tälle tärkeälle eurooppalaiselle puolustushankkeelle? Miksi on välttämätöntä luoda eurooppalainen puolustusväline? Missä muodossa se voi olla?

Tältä osin, kuten haastattelussa mainittiin Sanomalehti, tarvitsemme nyt tai ei koskaan eurooppalaista puolustuspylvästä.

Miksi tarvitsemme eurooppalaista puolustuspylvästä?

Tasavallan presidentti Sergio Mattarella hän puuttui asiaan useaan otteeseen ja julisti voimakkaan tarpeen suojella Eurooppaa omalla puolustuspylvällään myös transatlanttisten suhteiden vahvistamiseksi.

Amerikan valintoihin sodanjälkeisellä kaudella vaikutti voimakkaasti Monroe -oppi (Yhdysvaltojen isolationismi). Tästä johtuva epätasapaino kansainvälisessä järjestyksessä oli toisen maailmansodan perimmäinen syy.

Yhdysvaltojen nykyiset vaikeudet kansainvälisen järjestyksen takaamisessa ovat muuttuneet kestämättömiksi yhdelle maalle, vaikka kyseinen maa olisi ensimmäinen maailmanvalta.

Tämä epätasapaino voitaisiin tasapainottaa ottamalla vastuun Euroopasta, josta on tullut yksi maailman ensimmäisistä kauppakumppaneista, mutta ei vielä täydellinen toimija kansainvälisellä areenalla. Jos näin tapahtuu, moninapainen järjestys voi kehittyä helpommin rauhanomaisesti maailman tasolla.

Mitä strategisia skenaarioita voidaan suunnitella?

Jos hypoteesi ei toteudu, toisin sanoen Euroopan kieltäytyminen ottamasta mahdollisuuksiaan vastaavia velvollisuuksia ja uusi amerikkalainen eristäytyminen, nämä voivat olla kansainvälisen järjestyksen vakavimpia kriisitekijöitä. Jos Eurooppa toisaalta ottaisi vastuunsa, Yhdysvalloilla olisi tilaisuus aloittaa uudelleen rakentava rooli (Roosevelt), joka oli toisen maailmansodan jälkeen ja valitettavasti menetetty, kun Berliinin muuri romahti muutaman vuoden.

Miten Nato sopii näihin skenaarioihin?

Ensimmäisessä oletetussa skenaariossa Nato -liitto, joka on Euroopan turvallisuuden arkkitehti viimeisten XNUMX vuoden aikana, joutuu vakavaan kriisiin, jolla on erittäin vakavia vaikutuksia mahdollisuuteen välttää konfliktit Euroopassa. Toisessa skenaariossa Natoa voidaan vahvistaa Yhdysvaltojen ja Euroopan tasa -arvoisen kumppanuuden perusteella. Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen solidaarisuus tasapuolisen kumppanuuden pohjalta voi helpottaa uusien valtojen rauhanomaista sisällyttämistä maailmanhallintoon tekemällä hegemoniset toiveet vanhentuneiksi. Tämä korostaa, että nykyisin mahdolliset ja tarpeelliset valinnat voivat määrittää Euroopan puolustuksen tulevaisuuden lisäksi myös sodan riskien ja maailmanrauhamahdollisuuksien välisen tasapainon.

Missä muodossa eurooppalainen puolustus voi olla?

On tarpeen tutkia täytäntöönpanomalleja, jotka ovat jo tuottaneet myönteisiä tuloksia aiemmin. Yhdysvaltain kokemus opettaa, että puolustus voidaan järjestää eri tavoin. Yhdysvalloissa toteutetussa mallissa syntyi puolustusvoimien kaksoismalli: keskusviranomaiset omistivat hätätilanteet, kun taas jäsenvaltiot olivat vastuussa aluejoukkojen järjestämisestä.

Euroopassa vallitsevat olosuhteet ovat nykyään samanlaiset kuin Yhdysvalloissa. Pienen eurooppalaisen puolustuspylvään perustaminen Naton sisällä (ilman uusien joukkojen tarvetta) olisi Naton eurooppalaisten joukkojen uudelleenorganisoinnin kautta ensimmäinen askel Euroopan puolustuksen rakentamisessa, johon liittyy Brysselin komentorakenteiden ja valvonnan laajentaminen. Rakennehengen on oltava Monnetin tiivistetyn yhteistyön ehdottama henki, joka mahdollisti ensin EHTY: n ja sitten Euroopan unionin perustamisen.

Joko nyt tai ei koskaan!

Ilmajoukon kenraali Pasquale Preziosa, entinen henkilöstöjohtajaAeronautica Militare, tänään Eurispes Security Observatoryn puheenjohtaja ja kirjan kirjoittaja "Euroopan puolustus - Cacucci -kustantaja ".

Tilaa PRP -kanavan uutiskirje!

Konkurssi Afganistan. Precious: "Nyt tai ei koskaan, tarvitsemme eurooppalaisen puolustuspylvään"