Yhdeksän kuukauden aikana järjestetään Euroopan parlamentin vaalit, ja Ranska ja Saksa ovat jo töissä ottamaan EU: n parhaat paikat. Saksa haluaisi, että Euroopan komissio ja Ranska johtavat EKP: tä. Espanja ja Benelux-trio ovat edelleen ankkuroitu Ranskan ja Saksan väliseen akseliin.

Italia tässä diplomaattien välisten yhteyksien alustavassa vaiheessa jäisi pois kaikista peleistä, koska he sanovat Brysselissä, että se olisi jo liian edustettuna Mogherinin, Tajanin ja Draghin kanssa.

La Stampa kirjoittaa, että parhaiden hypoteesien mukaan Italian edustuksen EU: n toimielinten kärjessä on tarkoitus vähentää. Hyvin yksinkertaisesta syystä: Brysselissä uskotaan yleisesti, että Italia on liian edustettuina. Kuusi halutuimmista nojatuoleista kolme on italialaisten käytössä. Federica Mogherini ulkopolitiikan korkeana edustajana, Mario Draghi EKP: ssä ja Antonio Tajani Euroopan parlamentissa. Muut tärkeät puheenjohtajavaltiot ovat komissio, Eurooppa-neuvosto ja euroryhmä. No, Italia pystyy pitämään vain yhden kuudesta. Pahaa, ei ketään. Antonio Tajani kertoi kollegoilleen Euroopan kansanpuolueesta, että hän taistelee saadakseen Euroopan parlamentin johdon maanmiehelleen. Useat EPP-lähteet epäilevät, että hän itse on kiinnostunut vahvistamisesta. Mutta he myöntävät: "Jos haluaisimme säilyttää komission johtajuuden, mikä on tavoitteemme, olisi vaikeaa kerätä puheenjohtajavaltiota myös Strasbourgissa". Lähipäivinä saksalainen Manfred Weber ilmoittaa ehdokkuudestaan ​​komissioon. Jotta hänestä tulisi "Spitzenkandidat", paraatin johtava ehdokas, hänen on ensin läpäistävä EPP-kongressi (jossa haastajien joukossa on suomalaiset Alexander Stubb). Angela Merkel on antanut vihreän valon, mutta tie on pitkä. Paljon riippuu äänestyksen jälkeisistä koalitioista: on edelleen epäselvää, onko EPP Macronin liittolainen vai aikooko se suhtautua konservatiiveihin ja suvereeniin rintamaan. Ensimmäisessä tapauksessa Weber voitaisiin uhrata vapauttamaan nykyinen talousministeri Peter Altmaier. Berlaymontissa saksalaisen kanssa Pariisi on valmis saamaan käsiinsä EKP: n.

Puhutaan Francois Villeroysta (Ranskan keskuspankin pääjohtaja) tai Benoît Coeurésta (aiemmin EKP: n johtokunnassa). On myös muita, Italialle epäedullisempia hypoteeseja, jotka näkevät pohjoismaisen Frankfurtissa (nimiä ovat suomalaiset Erkii Liikasen ja Olii Rehn, virolainen Ardo Hansson tai hollantilainen Klaas Knot). Italialla on varmasti oikeus komissaariin. Joidenkin huhujen mukaan toimeenpanovalta tähtää talous- ja raha-asioihin: italialaisen pitäisi sen vuoksi panna täytäntöön EU: n taloudelliset rajoitteet hallituksille. Hypoteesi pidettiin epärealistisena Brysselissä. Salkkuun ei siis viitata, mutta EU: n diplomaattisissa piireissä on jo valmiita lyödä vetoa nimestä, "huomaat, että lopulta komissaari on ministeri Enzo Moavero Milanesi".