Ministerineuvosto hyväksyi oikeusministeri Carlo Nordion esityksestä asetuslain, jossa on kaksi väliintuloa, jotka koskevat rangaistuslaitosta ja rikosprosessin uudistamista.
Säännöksen ensimmäisen kohdan tarkoituksena on varmistaa - perustuslakituomioistuimen eduskunnalle osoittamassa määräajassa 8. marraskuuta - vastaus asetuksessa nro. 97 vuodelta 2021, joka koskee vankeustukien kieltämistä vakavista rikoksista vangeille, jotka eivät tee yhteistyötä lain kanssa. Tekstissä esitetään tiukat vaatimukset neuvoston tuomareiden havaintojen tunnustamiselle ja samalla estetään se, että henkilöt, joilla saattaa edelleen olla yhteyksiä alkuperän rikolliseen kontekstiin, hyväksyttäisiin palkitsemistoimenpiteisiin. Asetuksessa otetaan täysimääräisesti huomioon lakiehdotus - joka liittyy 4-XNUMX. rangaistuslaitoksen XNUMXbis - hyväksyi jo viime vaalikaudella ja keskittyy ennen kaikkea näiden etuuksien myöntämisen edellytyksiin: ns. esterikoksista tuomituille, hyvä vankilassa käyttäytyminen tai hoitoon osallistuminen yksinään Tämä ei riitä, vaan otetaan käyttöön erityisiä tekijöitä, joiden avulla voidaan sulkea pois yhteyksien todellisuus järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai tällaisten yhteyksien uudelleenmuodostumisen riski.
Rangaistusetuuksien myöntämismekanismissa ei siis perustuslakituomioistuimen esitysten mukaan automatisoitumista, vaan turvatakuut varmistetaan myös vahvistetulla hakemusten arviointimenettelyllä, joka edellyttää myös valvontatuomarin velvollisuutta saada useita mielipiteitä, mukaan lukien kansallisen mafian vastaisen ja terrorisminvastaisen syyttäjän mielipiteet. Lisäksi tekstissä tehdään muutoksia ehdonalaisen vapauttamisen myöntämiseen (pyyntö voidaan esittää 30 vuoden vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen) ja säädetään siirtymäsäännöstä vangeille, jotka ovat tehneet rikoksia ennen uudistuksen voimaantuloa.
Asetuslain toinen kohta koskee rikosprosessin ja seuraamusjärjestelmän uudistamista. Oikeusjärjestelmän ylläpitäjien uusien sääntöjen vaikutuksista esittämien huolenaiheiden vuoksi lain nro. 150/2022 enintään kahdeksi kuukaudeksi.
Lykkäys mahdollistaa jo aloitettujen organisatoristen toimenpiteiden ja riittävän teknisen tuen tarkentamisen, oikeuslaitoksen taataan parhaat edellytykset jo hyväksytyn uudistuksen täysimääräiselle, oikea-aikaiselle ja tehokkaalle soveltamiselle sekä arvioida uusien siirtymäsääntöjen hyväksymistä. . Tätä tarkoitusta varten oikeusministeriöön on jo perustettu erityinen työryhmä, joka koostuu kaikkien asianomaisten oikeusministeriön osastojen päälliköistä.
Rikosoikeudenkäyntiä ja seuraamusjärjestelmää koskeva lakiasetus on PNRR:n virstanpylväs, ja sen on tultava voimaan viimeistään 30. joulukuuta 2022, jotta varmistetaan määräaikojen ja Euroopan kanssa tehtyjen sitoumusten noudattaminen.