Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jo ennen huippukokousta ilmoittanut haluavansa irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta ja ilmaisee kannan, joka on suurelta osin ristiriidassa hänen keskustelukumppaniensa avaamisen kanssa globalisoituneelle vapaakaupalle. Mottona "Amerikka ensin" se on aloittanut uudelleenneuvottelut Yhdysvaltojen jo allekirjoittamista sopimuksista eikä ole sulkenut pois protektionististen toimenpiteiden käyttöä. Washington vaatii vahvempia toimia ja tiukempia pakotteita Pohjois-Koreaan, erityisesti Kiinasta. Todennäköisesti se hylkää Venäjän tarjoaman sovittelun, joka ehdottaa Yhdysvaltojen armeijan läsnäolon vähentämistä Etelä-Koreassa vastineeksi Pyongyangin luopumisesta ydinohjelmastaan. Trump tapaa tänään Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa huippukokouksen laidalla, ja Trump keskustelee melkein varmasti Moskovaan kohdistuneista tunkeutumisista viime vuoden Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Syyria puolestaan näyttää siltä, että nämä kaksi maata näyttävät olevan valmiita käymään vuoropuhelua ja tiiviimpää yhteistyötä välttääkseen kriisin pahenemisen entisestään. Saksa toisti aikomuksensa ensin korjata Yhdysvaltain presidentin hallinnon kanta maailmankauppaan. "Haluamme selittää hänelle, että" Amerikka ensin "ei tarkoita" vain "Amerikkaa. Ja me emme ole liitännäisiä muiden politiikkoihin ", sanoi Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel (SPD), joka on viime kuukausina antanut sotailmallisia lausuntoja Trumpille. Venäjän presidentti Putin on toistaiseksi ilmaissut vain muutaman selkeän tavoitteen ennen huippukokousta. Sanomalehdessä "Handelsblatt" julkaistussa artikkelissa hän totesi jakavansa Saksan puheenjohtajakauden painopisteet sekä kaupan että ilmaston suhteen ja osoitti sormella sanktioita vastaan, joita hän pitää valepuvussa protektionistisena välineenä. Kremlin neuvonantaja Juri Uschakow kuvasi kokousta "ratkaisevaksi vakauden ja kansainvälisen turvallisuuden kannalta". Vieraana Saksan liittokanslerilla Angela Merkelillä on erityinen rooli. Hampurissa hän haluaisi yhteisen sitoutumisen ilmastonsuojeluun. Toinen tärkeä kysymys on Afrikan maille annettava apu ja kehitys. Digitointi ja Internet kaikille vuoteen 2025 mennessä ovat kanslerin väliintulon keskipisteessä työmarkkinoilla hyväksikäytettyjen alaikäisten suojelun lisäksi. Joidenkin kommentaattoreiden mukaan liittokanslerin mahdollisuudet saada konkreettisia tuloksia ilmastosta, Afrikasta ja vapaakaupasta ovat vähäiset. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan haluaa Yhdysvaltojen luovuttavansa vannotun vihollisensa, saarnaaja Fethullah Gulenin - Pennsylvaniassa karkotettuna - jonka hän syyttää viime vuoden epäonnistuneesta vallankaappauksesta. Sitten on kurdikysymys: Yhdysvallat luovuttaa aseita YPG-miliisille tukeakseen islamilaisen valtion taistelua Pohjois-Syyriassa, mutta Turkki pitää miliisejä kaikilta osin terroristijärjestöinä, kuten kurdipuolue. työntekijöitä (PKK). Erdoganin ja liittokansleri Merkelin välinen tapaaminen on epäilemättä jännittävä, sekä Turkin pidättämän toimittajan Deniz Yuecelin vuoksi että Turkin tiedustelupalvelujen vakoilusta Saksassa. Erdogan voi kuitenkin - muistuttaa saksalaista lehdistöä - aina kyseenalaistaa pakolaissopimuksen EU: n kanssa. Kiinan presidentti Xi Jinping joutuu kohtaamaan kaupan protektionistiset esteet ja ihmisoikeuskysymyksen, jota Pekingin hallitus rikkoo. Mahdollinen Hampurin konfliktin aihe voi sitten olla kiista Pohjois-Koreasta, jonka kanssa Peking on tehostanut kauppaa entisestään. Italian pääministeri Paolo Gentiloni laatii pääasiassa maahanmuuttajien hätätilanteen. Hampurissa hän haluaa varmasti asettaa kysymyksen maailmanlaajuiseksi humanitaariseksi katastrofiksi, kun hän on jo saanut negatiivista palautetta torstaina Tallinnassa pidetyssä EU: n sisäasiainministerien kokouksessa. Hampuri tuo kuitenkin mukanaan myös useita niemimaata koettelevia ongelmia: korkea työttömyysaste, hidas talouskasvu ja joidenkin pankkien viime aikoina toteuttama valtion tuki. On epätodennäköistä, että maahanmuuttajilta voidaan odottaa konkreettisia tuloksia, mutta se pyrkii asettumaan Merkelin ja Macronin rinnalle kolmanneksi tärkeäksi kumppaniksi G20-ryhmässä.
