UNSMIL huomautuksessa: "syvä huoli nykyisistä ponnisteluista öljyntuotannon pysäyttämiseksi tai heikentämiseksi Libyassa. Tällä toimenpiteellä olisi tuhoisia seurauksia ennen kaikkea libyalaisille, jotka ovat hyvinvoinnissaan riippuvaisia öljyn vapaasta virtauksesta. Sillä on myös vakavia vaikutuksia maan jo heikentyneeseen taloudelliseen ja rahoitustilanteeseen".
"Ylivoimaisesta esteestä" johtuen Libyan öljy-yhtiö NOC (National Oil Corporation) on sulkenut viisi satamaa itäisillä alueilla, joita hallitsevat kenraali Khalifa Haftarin joukot, jotka vastustavat Fayez al-Sarrajin kansallisen yhtenäisyyden hallitusta. Nocin mukaan öljyterminaalien saarto vähentää maan vientiä puoleen. Voimankäyttö saapuu Berliinin konferenssin aattona, jota isännöi kansleri Angela Merkel, missä kenraaliin kohdistuu paineita hyväksyä sopimus sisällissodan lopettamiseksi.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas vahvisti Bild am Sonntagille, että Libyan pääministeri Fayez al Sarraj ja kenraali Khalifa Haftar osallistuvat Berliinin huippukokoukseen. Vähän ennen konferenssia pääministeri Giuseppe Conten ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin Antonio Guterresin välillä on kahdenvälinen sopimus.
Berliinissä käydään keskusteluja käynnistää kansainvälinen tehtävä taatakseen tulitauko ja poliittisen prosessin alku, joka yhdistää kaikki toimielimet yhden hallituksen alaisuuteen. Haluamme antaa uutta voimaaYK: n erityislähettiläs Libyassa, Ghassan Salame, ottaen huomioon, että Fayez al-Sarrajin hallituksen ja Khalifa Haftarin Libyan kansallisen armeijan välisessä yhteenotossa käydään heikkoa aselepoa.
YK: n pääsihteeri Antonio Guterres, turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska) ja Italia, Turkki, Egypti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Algeria ja Kongon tasavalta ovat läsnä.
Päätavoitteena tulisi olla Libyan ulkoisten poliittisten vaikutusten mitätöinti ja asevientikiellon "todellinen" täytäntöönpano. Kansainvälinen diplomatia on yhtä mieltä konferenssin tavoitteesta on käynnistää kestävä poliittinen prosessi, jonka toimijoiden on oltava vain libylaisia. Hyvien aikomusten lisäksi on jo olemassa joitain hankaluuksia: Kreikan pahoinpitely on voimakas siitä syystä, ettei hänet sisällytetä Saksan huippukokouksen vieraiden luetteloon.
Joidenkin Bildin harkintojen mukaan Turkin presidentti Erdogan vetosi Kreikan osallistumisen liittokansleri Merkelin kanssa. Kenraali Haftar tapasi ulkoministeri Nikos Dendiasin Ateenassa ja sitten twiittasi Libyan kansallisen armeijan tilille, että "konferenssi Berlin se ei olisi oikea tai pätevä ilman Kreikan ja Saudi-Arabian osallistumista". Tunisia ja Qatar protestoivat myös, ettei heitä kutsuttu. Merkel yritti purkaa Kreikan sulakkeen puhelimitse pääministeri Kyriakos Mitsotakikselle, joka valituksensa epäonnistumisesta kutsun lisäksi sanoi olevansa erittäin huolestunut Turkin epävakauttavasta toiminnasta. Mitsotakis pyysi liittokansleria konferenssissa peruuttamaan Turkin ja Tripolin hallituksen välillä äskettäin tehdyn sopimuksen joka takaa Ankaran louhintaoikeudet itäisen Välimeren alueella, joka on strateginen useille maille, mukaan lukien Kreikka ja Kypros.
Erdoganin tavoitteet Välimerellä
Euroopan unioni, Egypti ja Kreikka kiistävät Erdoganin ja al Serrajin välisen sopimuksen vedenalaisten mineraalivarojen tutkimisesta ja louhimisesta, joka jakaa Välimeren kahteen osaan. Turkin tavoitteena on myös estää EastMed-kaasuputken rakentaminen, joka alkaa Israelista ja jonka pitäisi laskeutua Pugliaan. EastMed on ENI: n kiinnostuksen kohteena, koska se voisi käyttää sitä kaasun kuljettamiseen valtavalta egyptiläiseltä Zohrin kentältä, joka on 850 miljardilla kuutiometrillään kaikkien aikojen suurin Välimeren alue. Erdogan väittää, että Kyproksen hallituksen myöntämät myönnytykset länsimaisille öljy-yhtiöille, mukaan lukien Enille, ovat laittomia, koska niissä ei oteta huomioon Turkin etuja. Kaksi vuotta sitten Erdogan tukki Saipem 12000: n turkkilaisella sota-aluksella, joka oli Kyproksen vesillä suorittamassa ENI: n etsintää. Lisäksi Erdogan lähetti viime lokakuussa Yavuz-aluksen etsimään kaasua ja öljyä alueelta, jolle myönnettiin ENI: lle myönnytyksiä. Erdogan aloittaa todennäköisesti tutkimus- ja louhintatoimet Välimeren alueella välittömästi Berliinin konferenssin jälkeen viime vuoden 8. joulukuuta al Serrajin kanssa tehdyn sopimuksen seurauksena kansainvälisen yhteisön ja Italian "kuurottavalla" hiljaisuudella, joka tällä alueella on etuoikeus ENI: n kanssa.
Uutteet Välimerellä Puglian edessä, Italia tarkkailee
Israelilainen-englantilainen Energean-yritys etsii jo Montenegron hallituksen kanssa metaani- tai raakaöljykenttiä Bocche di Catteren edustalta Adrianmeren merenpohjan alta, aivan Puglian edessä. Kreikka tutkii, hyödynnetäänkö Fortunan kenttää, jonka pitäisi sijaita Joonianmerellä Kefalonian ja Korfun rannikon tuntumassa.
Albanialla on samanlaisia ohjelmia Tiranan hallituksen kanssa allekirjoitetun sopimuksen ansiosta. Bosnia on käynnistänyt tarjouskilpailun peltojen etsimisestä neljässä korttelissa, kahdessa pienessä lohkossa Kroatian rajalla, suuremmassa maan koillisosassa ja erittäin suuressa 3.237 neliökilometrin alueella Herzegovinan alueella Mestarin välissä ja Adrianmerelle. Kroatia on käynnistänyt tarjouskilpailuja tutkimusalueiden osoittamiseksi. Slovenia on kiinnostunut hyödyntämään Adrianmeren luonnonvaroja. Geologien mukaan Adrianmeren ja Joonianmeren pohjan alapuolella, mutta myös Asinaran edustalla sijaitsevassa Sardinian meressä, voidaan piilottaa vaikuttavia energiavaroja. He sanovat, että se on sama geologinen "teema", joka löytyy Välimeren itäosasta Egyptin edessä (Zohrin kenttä) tai Israelin rannikkojen edessä (Leviatanin kompleksi).
Viime viikkoina Montenegro on sopinut energiaviranomaisen kanssa lupa-alueiden etsimisestä 338 neliökilometrin merialueelta. Kansallisten resurssien puuttuessa Balkanin maa aikoo vähentää energian tuontia ja mieluummin hyödyntää sitä, mikä on jo kansallisten rajojen sisällä. Ei ole sattumaa, että Podgorican hallitus allekirjoitti vastaavan sopimuksen kolme vuotta sitten Enin ja venäläisen Novatekin kanssa peltojen etsimisestä 1.228 neliökilometrin alueelta. Samaan aikaan, muutama viikko sitten, Albanian pääministerin Edi Raman läsnä ollessa, Eni: n toimitusjohtaja Claudio Descalzi oli allekirjoittanut sopimuksen Belinda Ballukun (infrastruktuuri ja energia) kanssa Dumrean alueen pelloista Albanian sisämaassa. noin neljäkymmentä kilometriä Tiranasta etelään Elbasanin alueella. Pinta-ala, jolta talletuksia haetaan, on 587 neliökilometriä.
Italia puolestaan haluaa tuoda nämä resurssit öljysäiliöaluksilla tai putkijohdoilla. Vaikka TAP on alkamassa laskea putkea Salenten ja Albanian välillä kaasun saamiseksi Azerbaidžanista, hallitus on tällä välin päättänyt rahoitusliikkeessä ottaa käyttöön eräänlaisen IMU: n öljyalustoille, kun taas vuosi sitten Conten hallitus se oli päättänyt 18 kuukauden moratorion kaikista hankkeista. Sillä välin öljytilausten vähentämiseksi Italiassa monikansallinen suunnitteluyritys Schiumberger on päättänyt lomauttaa italialaisen henkilöstön, sulkea Ravennan konttorin ja siirtää toimintansa ulkomaille.