Ranskan presidentti Emmanuel Macron vastaanotti 9. maaliskuuta Elyséessä itse julistautuneen Libyan kansallisen armeijan (LNA) komentajan Libyan kenraalin Khalifa Haftarin salaisessa kokouksessa, jota ei ollut edes sisällytetty asialistalle. Le Monde -lehti ilmoittaa siitä. Asiakirjojen lähellä olevat lähteet ilmoittivat, että Libyan kenraalin vierailu on osa Ranskan hanketta, joka on päättänyt panna täytäntöön Berliinin huippukokouksessa 19. helmikuuta tehdyt päätökset, jotka "toistaiseksi eivät ole tuottaneet mitään". Haftar jatkaa taistelua Venäjän ja Saudi-Arabian tukemana. Myös ranskalaisten lähteiden mukaan kenraali olisi halukas hyväksymään Yhdistyneiden Kansakuntien laatimaan Berliinin julistukseen liitetyn asiakirjan, jossa määritetään tulitauon ehdot ja joka antaa viitteitä aseellisten ryhmien purkamisesta, sisältämät määräykset. Kenraalin tekemillä sitoumuksilla on suhteellinen arvo, mutta Ranska haluaa tällä hetkellä lisätä etäisyyttä hänen ja Moskovan välillä. Pariisin tavoitteiden joukossa on myös Cyrenaican öljykaivojen vapauttaminen, jotka Haftarin joukot estivät tammikuun puolivälistä lähtien. Pariisi yrittää tänään "kyllästää poliittisen tilan auttaakseen libyalaisia pääsemään pois turkkilais-venäläisestä pelistä", ranskalainen lähde sanoo. Haftarin vierailun tasapainottamiseksi Pariisi vastaanottaa 17. maaliskuuta pääministeri Fayez al Sarrajin johtaman Libyan hallituksen sisäasiainministerin Fathi Bachaghan.
Haftar olisi myös hyväksynyt "Libyan välisen konferenssin" pitämisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi YK: n suojeluksessa, täsmennetään ranskalainen lähde. Pariisin jälkeen marsalkka Haftar odotetaan Berliiniin, missä hän tapaa liittokansleri Angela Merkelin tiistaina 10. maaliskuuta. Ranskan strategiana on laajentaa Haftarin ja Moskovan välistä etäisyyttä. Elysée pyrkii myös tekemään kompromissin hiilivetyistä: Haftarin odotetaan poistavan Cyrenaican (itä) kaivojen saarto vastineeksi öljytulojen tasaisemmalle jakautumiselle Libyan alueiden välillä käymättä läpi Tripolin keskuspankin
Turkkilaiset ovat tällä välin siirtäneet 3.000–4.000 Syyrian palkkasoturia Libyaan tukemaan Fayez Al Serrajin johtamaa hallitusta, mutta he ovat myös mukana Idlibissä Syyriassa. Haftar haluaa hyödyntää monia turkkilaisia sitoumuksia vesien siirtämiseksi hänen hyväkseen, kirjoittaa Le Monde.
Emmanuel Macronille Libyan asiakirja-aineistolla on aina ollut epävarma merkitys. Heinäkuussa 2017 hän otti vastaan kaksi kilpailijaa, Sarraj ja Haftar, La Celle-Saint-Cloudissa, samaan aikaan, kun he olivat sitoutuneet tulitaukoon, joka on ensimmäinen sarja. Molemmat miehet hyväksyivät toukokuussa 2018 Pariisissa "osallistavan tiekartan" yhdessä edustajainhuoneen puheenjohtajan Aguila Salehin ja valtioneuvoston Khaled AlMechrin kanssa. Horisontissa oli presidentin- ja lainsäätäjien vaalien pitäminen. Tämä sovintoprosessi ei ole tuottanut mitään sen jälkeen. Sitten marsalkka Haftar toivotettiin tervetulleeksi Elyséen palatsiin toukokuussa 2019. Macron oli pyytänyt häntä "työskentelemään tulitauon aikaansaamiseksi ja poliittisten neuvottelujen jatkamiseksi". Mutta itse julistautuneen Libyan kansallisen armeijan päällikkö on aloittanut hyökkäyksen Tripolia vastaan osoittaen, ettei hän ole lainkaan taipuvainen kompromisseihin. Maaliskuun alussa YK: n erityislähettiläs Ghassan Salamé erosi, kyllästynyt näkemään ulkomaista puuttumista jo monimutkaiseen Libyan väliseen konfliktiin. Tänään Pariisi pyrkii "kyllästämään poliittisen tilan auttaakseen libyalaisia poistumaan turkkilaisesta pelistä" ranskalaisen lähteen mukaan. Tässä näkökulmassa alueelliset pääkaupungit - kuten Algiers - voisivat auttaa ja olla johtavassa asemassa.