Maamme talouden elpyminen liittyy varmasti 211 miljardiin euroon, jonka Euroopan unioni on myöntänyt elvytysrahastolle. Hyvin tärkeät resurssit, jotka meidät kutsutaan sijoittamaan vuoteen 2026 mennessä, vaikka CGIA: n tutkimusvirasto korostaa, emme saa unohtaa, että Italian julkiset menot ovat noin 900 miljardia euroa vuosittain ilman velan korkoa: lähes 700 enemmän kuin resurssit, jotka meidän on käytettävä kuuden vuoden kuluessa palautusrahaston kanssa.
Julkinen kulu, joka on nykyään yli 91 prosenttia ja jota käytetään julkisten työntekijöiden palkkojen maksamiseen, julkisen auton kulutuksen sallimiseksi ja sosiaalietuuksien maksamiseksi.
Kaikkien kasvuodotusten uskominen elvytyssuunnitelman "menestykseen" on nyt erittäin oikea ja välttämätön asia, mutta on yhtä tärkeää, että seuraava hallitus myös kiinnittää huomiota siihen, miten näitä 900 miljardia euroa ja varoja käytetään vuosittain, huolellisempi ja varovaisempi seurantajärjestelmä suuremmalla määrin kuin tähän mennessä on tehty.
• BKT: tä koskevien ennusteiden virheet: Italia on jäljessä EU: ssa
Sen lisäksi, että julkiset menot ovat usein hukassa ja tuhlausta, Italialla on surullinen ennätys: meidän on erittäin vaikeaa kehittää luotettavia talouskasvuennusteita. Viimeisimmässä lokakuussa 2020 julkaistussa Euroopan finanssilautakunnan (Euroopan komission riippumaton neuvoa-antava elin) vuosikertomuksessa (neljäs vuosikertomus) analyysi BKT: n todellisen kasvun ja vakauden ja lähentymisen ennusteiden välillä kausi 2013--2019.
Euroalueen maihin verrattuna Italia on kriittisin tulos: kasvuennusteet osoittautuivat korkeaksi kaikilla seitsemällä tarkastellulla vuodella (7--2013). Italian jälkeen on 2019 maata, jotka ovat arvioineet korkeimmat ennusteet viiden vuoden aikana seitsemästä. Ne ovat: Belgia, Espanja, Ranska, Latvia ja Slovakia.
Italian tulos on kriittinen myös keskimääräisen ennustevirheen suhteen; tässä negatiivisessa listassa olemme toiseksi vain Slovenian jälkeen, ja keskimääräinen vuotuinen arviointivirhe on 1,3 prosenttia nimellisestä BKT: stä; tämä ero merkitsee yli 0,5 prosentin vaikutusta julkishallinnon talousarvioon vuodessa (seitsemässä vuodessa noin 7 miljardia euroa PA: n talousarvioon).
Tältä osin huomautamme vahvasta epäjohdonmukaisuudesta, joka on ilmennyt viime viikkoina. Vain kuukauden kuluttua vuoden 2021 40 miljardin euron budjettilain hyväksymisestä parlamentti äänesti viime viikolla 32 miljardin euron budjettisiirtoa. Koska melkein mitään uutta ei ole tapahtunut viime kuukausiin verrattuna, miksi ei ole päätetty ennakoida tätä poikkeamaa tärkeimmässä joka vuosi hyväksytyssä laissa? Onko tämä julkisten menojen uudelleentarkastelu sattumanvaraisesti seurausta epävarmuustilasta, jota Conte bis -hallitus koki taloudellisella rintamalla?
• Elvytyssuunnitelma: monet investoinnit, mutta heikko kannattavuus
Ministerineuvoston viime tammikuun 12. päivänä hyväksymässä "kansallisen elvytyssuunnitelman" (elvytyssuunnitelma) luonnoksessa on selvää, että niistä 210,9 miljardista eurosta, jotka Euroopan unioni antaa maamme saataville elvytyssuunnitelman kanssa 65,7 miljardia käytetään "olemassa oleviin hankkeisiin" tai jo suunniteltuihin, kun taas loput 145,2 miljardia menee "uusien hankkeiden" rahoittamiseen. Siksi vuonna 2026 BKT: n kasvun, vuoden, jolloin suunnitelman toiminta päättyy, pitäisi olla 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin skenaario, joka tapahtuisi ilman lisäinvestointien vaikutusta.
Tämä tarkoittaa, että 145,2 miljardiin pääomasijoitukseen verrattuna ohjelman lopussa bruttokansantuote kasvaa vajaalla 60 miljardilla eurolla. Hallituksen omien tietojen mukaan nämä luvut kertovat meille, että näiden työpaikkojen kannattavuus on hyvin rajallinen. Toisin sanoen, vuonna 2026 olisimme kuluttaneet yli kaksinkertaisen määrän, jonka "saamme takaisin" näiden julkisten töiden rakentamisesta. Todennäköisesti, koska toteuttamiemme interventioiden laadulla on erittäin heikko taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus. Jos edes tässä tapauksessa Italian aiempien johtajien erityispiirteet kasvun yliarvioinnissa vahvistetaan, vuonna 2026 todellisuus on vieläkin masentavampi kuin suunnitelmassa on ennakoitu.
• EU: n resurssit ovat vaarassa
CGIA: n tutkimusviraston juuri kuvailema johtopäätös - monet investoinnit, mutta vain vähän kannattavuutta - on tietysti vain hypoteesi, kun otetaan huomioon, että viime tammikuun 12. päivänä hyväksytyssä "kansallisessa elvytys- ja sopeutumissuunnitelmassa" niitä ei raportoida yksityiskohtaisesti toimenpiteissä, jotka näistä 145,2 miljardista eurosta. Suunnitelma on itse asiassa edelleen hyvin "savuinen": tähän mennessä se itse asiassa koostuu luettelosta yleisistä toimintalinjoista, joihin on lisätty lukuja. Mutta kuten viimeisimmissä suuntaviivoissa edellytetään, Bryssel on todennut, että nämä varat maksetaan vain, jos teemme uudistukset (oikeus, verotus, kilpailu jne.) Ja jos jokaisesta suunnitellusta työstä kerromme tarkasti, kuka mitä tekee, kuinka se tehdään, kuinka kauan ja kuinka paljon sen tekeminen maksaa. Ilman hallitusta, joka on täysin vastuussa ja vain kolme kuukautta suunnitelman toteuttamisen päättymisen jälkeen, ei ole helppoa tuoda näitä resursseja kotiin.