(esittäjä (t): Massimiliano D'Elia) Ursula von der Leyen, eilen Euroopan parlamentin edessä: "Pyydän syvästi anteeksi Italiaa viivästymisestä". Parlamentaarikot keskustelivat sitten kansalaisten, sosialistien, liberaalien ja vihreiden esittämästä ei-sitovasta päätöslauselmasta, jossa hahmotellaan tarvittavan eurooppalaisen vastauksen muoto terveys- ja talouskriisiin. Ursula von der Leyenin johtamaa Euroopan komissiota tosiasiallisesti tukevien poliittisten voimien välisten neuvottelujen aihe tiedetään tänään. Päätöslauselmassa kehotetaan Brysseliä ehdottamaan massiivista talouden elvytyspakettia, jossa investoinnit rahoitettaisiin korotetulla budjetilla sekä saman budjetin takaamilla joukkovelkakirjoilla ilman, että nykyinen velka keskittyisi.
Mutta otetaan nyt askel taaksepäin, viime viikkoon, jolloin euroryhmä ehdotti periaatteellista sopimusta rahoituksesta, joka tuodaan yhteisön talouteen. Ennen videoneuvottelua ja sen aikana käydyissä keskusteluissa valtiovarainministerit eivät koskaan keskustelleet koronabond, mutta he suostuivat arvioimaan Ranskan valtiovarainministerin ehdotuksen Bruno Le Maire ja italialainen Gualtieri, perustaa erillinen rahasto Euroopan jälleenrakentamista varten (elvytysrahasto). Tämän rahaston on siirryttävä EU: n seitsemän vuoden talousarvion 2021--2027 dynamiikkaan. Luonnoksessa puhutaan myös Mes: n (pelastusrahasto) rahoitusvarojen käytöstä, joka on 2 prosenttia suhteessa BKT: hen (Italialle 37 miljardia euroa), välittömiin ja välillisiin terveydenhuoltokustannuksiin, jotka liittyvät COVID-19. Valtioiden ja hallitusten päämiehet kokoontuvat 23. huhtikuuta hyväksyäkseen euroryhmän julkaiseman luonnoksen. Euroopan yhteisten velkojen hallinnointirahastosta näyttää siltä, että olemme edelleen puhtaassa keinotteluvaiheessa. vaikka Ranskan valtiovarainministeri Le Maire, tänään, saksalaisessa sanomalehdessä WELT hän sanoi: "Elvytysrahaston tulisi antaa meille lainata rahaa, vain rajoitetun ajan ja vain yhteen tarkoitukseen, ts. Sijoituksiin. Keskeinen ero eurolainojen (toim. Eurobond, Eurobond) suhteen olisi luoda väliaikainen ja kohdennettu rahasto pyytämättä entisten ja tulevien julkisten velkojen jakamista pitkällä aikavälillä. Ajatuksena on laajentaa talouden elpymisen valtavia kustannuksia kaikille maille ".
Kroatian valtiovarainministeri Zdravko Marie totesi: " Me kannatamme sitä pyynnöstä aktivoida koronabondit. "Jälleenrakennusrahaston" ja sen rahoituksen osalta emme ole erityisen sen puolesta".
Kreikan valtiovarainministeri Christos Staikouras (Toimittajan huomautus: Kreikka toimii tällä hetkellä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana ja koordinoi neuvotteluja), hän kertoi Weltille: "Kreikka, joka on vasta alkanut elpyä kestävästi vakavasta finanssikriisistä, vaatii yhteisen velan perustamista. Olen vakuuttunut siitä, lisää Staikouras, että jälleenrakennusrahaston perustaminen on välttämätöntä Euroopan talouksien elvyttämiseksi kriisin jälkeen".
Perintärahastosta voi kuitenkin tulla totta
EU: n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, kirjoittaa Welt, esittää mahdollisen ehdotuksen, joka pyrkii kompromissiin osapuolten välillä, ennen kuin valtion- ja hallitusten päämiehet keskustelevat asiasta ensi torstaina. Yhteydet EU: n finanssikomission jäsenten, Saksan ja Alankomaiden ministerien välillä ovat jatkuvia.
Von der Leyen olisi esittänyt tällä viikolla, kirjoittaa Welt, ehdotus rahaston (toim. Elvytysrahasto) rahoittamiseksi, jonka rahoitus tulee laittaa järjestelmään EU: n talousarviossa 2021--2027.
"EU: n talousarviosta tulee talouden elpyminen”Sanoi von der Leyen. "Puhumme monista miljardeista". "Tämän rahan käyttämiseksi heti komissio yrittää löytää tehokkaita ratkaisuja. Rahaston koko on entistä selvempi, noin 1,0948 biljoonaa euroa keskustellaan seitsemältä vuodelta 2021--2027. Talousvaliokunnan mukaan 1,5 biljoonan euron investoinnit ovat mahdollisia".
Tämän rahaston vuorta ei tarvitse siirtää jäsenvaltioilta, koska komissio lainaa miljardeja rahoitusmarkkinoilta.