Putin tapaa Erdoganin Ankarassa syyskuussa 28, jossa keskitytään Syyriaan ja S-400iin
Agenzia Novalta tiedämme, että Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa turkkilaisen kollegansa Erdoganin ensi torstaina. Erdogan ilmoitti tästä puheessaan Bloomberg Global Business Forumissa New Yorkissa ja lisäsi, että ennen Ankaran kokousta hänellä on puhelinkeskustelu Putinin kanssa 25. syyskuuta. ”Illallisemme yhdessä torstaina ja puhumme Syyrian tapahtumista.
Viime päivinä kolme aselepomaata Syyriassa, Turkissa, Venäjällä ja Iranissa pääsivät sopimukseen Astanassa, Kazakstanissa, turvallisuusalueiden rajoista, joihin tarkkailijat lähetetään seuraamaan tulitaukoa. Idlibin pohjoinen kaupunki, jihadististen terroristiryhmien valvonnassa, on myös osa näitä lieventämisvyöhykkeitä. Venäjä oli virkailijansa välityksellä jo ilmoittanut, että jokainen maa lähettää 500 sotilasta turva-alueille. Tekniset neuvottelut joukkojen sijoittamisesta ovat edelleen kesken. Kahden valtionpäämiehen välinen tapaaminen, Hurriyet-sanomalehden mukaan, koskee myös S-400-ballististen ohjusten ostamista Venäjältä, mikä on herättänyt huolta Ankaran Nato-liittolaisten keskuudessa.
Syyriassa on jo S-400-koneita, ja myös Turkin on oltava niitä. Emme halua vain S-400: ta, vaan myös S-500: ta, jopa S-600: ta, ″ lisäsi Erdogan. Turkin valtionpäämies korosti myös, että maan on tehtävä "muita päätöksiä" puolustuskysymyksissä, kuten ballististen ohjusten mahdollinen ostaminen. Erdogan hylkäsi 14. syyskuuta avoimesti länsimaisen yhteisön kritiikin Moskovan kanssa allekirjoitetusta uudesta sopimuksesta S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän hankkimisesta. Turkki jatkaa Naton jäsenenä puolustuslaitteiden toteuttamista, Erdogan sanoi. Turkin presidentti lisäsi, että "vaikka kansainvälinen yhteisö ei ole hyväksynyt ohjusjärjestelmän ostamista Venäjältä", Ankara jatkaa "tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista" maan turvallisuuden takaamiseksi. Aikaisemmin Erdogan oli myös ilmoittanut, että hänen maansa on jo maksanut talletuksen Venäjälle ohjustentorjuntajärjestelmän ostamiseksi. Venäjän presidentin assistentti Vladimir Kozhin puolestaan ilmoitti, että järjestelmän toimitus vastaa täysin Moskovan etuja sotilaalliseen tekniseen yhteistyöhön. "Voin vain taata, että kaikki tässä sopimuksessa tehdyt päätökset vastaavat tiukasti strategisia etujamme", Kozhin totesi Tass-viraston mukaan. Virkamies lisäsi, että lännen reaktio, joka yrittää painostaa Turkkia, on melko ymmärrettävää. Pentagon lähetti viime heinäkuussa 31 Turkille ankaran viestin syyttäen sitä Venäjän puolustusjärjestelmän ostamisesta Naton teknologiaan sijoittamisen sijaan.
Tuolloin Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja kapteeni Jeff Davis sanoi, että Pentagon on huolestunut Turkin ostamasta venäläisestä tekniikasta, koska se voi olla ristiriidassa muiden allianssin jäsenten käyttämien laitteiden kanssa. Atlantin. "Yleensä liittolaisten on hyvä ostaa yhteentoimivia laitteita", Davis sanoi. Pentagonin edustaja totesi, että Washington haluaa kumppanien ostavan materiaaleja Naton kumppaneilta ja investoimaan edelleen allianssiin. Muutama päivä aikaisemmin Turkin puheenjohtajakauden edustaja Ibrahim Kalin oli korostanut, että muutamia kysymyksiä on vielä selvittämättä, jotta voidaan virallistaa sopimus Venäjän ohjustentorjuntajärjestelmän toimittamisesta Turkille. Turkin silloisen puolustusministerin, Trt Haberturk -radioyhtiön, heinäkuun puolivälissä julkaistussa haastattelussa Fikri Isik korosti, että Ankaran hallitus oli halukas ostamaan S-400: t käytettäväksi niitä "lyhyellä aikavälillä", jotta kehitä sitten "autoktoninen" puolustusjärjestelmä yhteistyössä Ranskan ja Italian kanssa.
Kaikki tekniset työt on saatu päätökseen - lisäsi Isik - ja olemme päässeet lopulliseen päätökseen hankkia S-400-järjestelmä Venäjältä. Tämän jälkeen Isik ilmoitti allekirjoittavansa sopimuksen italialais-ranskalaisen Eurosam-konsortion kanssa oman antimissilistisen järjestelmän kehittämiseksi. Kesäkuun alussa kuitenkin sama Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi Pietarissa pidetyn kansainvälisen talousfoorumin aikana, että Moskova oli valmis myymään S-400-järjestelmän Turkille. Se, että Ankara voi tosiasiallisesti hankkia järjestelmän ja integroida sen Naton järjestelmään, painaa valtavia tuntemattomia, mikä liittyy mahdollisiin vakaviin seurauksiin poliittisella ja geostrategisella tasolla sekä ei-vähäisiin ongelmiin teknisestä näkökulmasta. Ankara olisi itse asiassa ensimmäinen Nato-maa, joka hankkii Venäjän strategisen järjestelmän, jota ei voida integroida allianssin ohjuspuolustusverkostoon, ja S-400: n hankinnan myötä se joutuisi asettamaan venäläisten teknikoiden saataville turvaluokitellut koodit ja tiedot ohjuksista Amerikkalaiset sekä muut Naton järjestelmät, kuten etsintutkat, tiedonsiirtojärjestelmät ja niin edelleen, ovat mukana puolustusverkossa.