Kiinan rinnalla oleva Venäjä on erittäin aktiivinen Afrikassa. Aseet ja logistinen apu, tämä on Afrikan maiden kanssa käytävä neuvottelupiste mineraali- ja energiavarojen saatavuuden ja alueellisen poliittisen vaikutusvallan saamiseksi. Maat, joihin Venäjä puuttuu aktiivisesti, ovat Libya, Sudan, Mali, Niger, Tšad, Burkina Faso, Mauritania, Mosambik, Angola. Kuten New Yorkin La Stampan kirjeenvaihtaja Paolo Mastrolilli kirjoitti, "New York Times" ilmoitti hälytyksestä juuri ennen tällä viikolla Washingtonissa pidettävää Naton huippukokousta.
Kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton ja Afrikan komentojen päällikkö kenraali Thomas Waldhauser ovat jo viime kuukausina maininneet sen, mitä New York Times oli kirjoittanut.
Kenraali Waldhauser kertoi kongressille, että "Venäjä on kasvava haaste ja se on valinnut sotilaallisemman lähestymistavan Afrikkaan". Bolton lisäsi, että "Kreml myy edelleen aseita ja energiaa vastineeksi äänistä YK: lle, jotka pitävät diktaattoreita jaloillaan ja heikentävät afrikkalaisten rauhaa, turvallisuutta ja etuja".
Libyassa Venäjä tukee generalissimo Kalifa Haftaria. Keski-Afrikan tasavallassa Moskova ei vain kouluttaa paikallisia joukkoja, vaan on lähettänyt Valeri Zakharovin Bangui-hallituksen turvallisuusneuvonantajaksi. Sudanissa Putin tukee Bashiria vastineeksi pääsystä satamiin Punaisellemerellä, kun taas viime keväänä myös ranskankieliset maat, joilla on vahva YK: n läsnäolo, kuten Mali, Niger, Tšad, Burkina Faso ja Mauritania, pyysivät Kremliltä apua ISIS-taisteluun ja al Qaeda. Joissakin tapauksissa käytetään palkkasotilaita, kuten Wagner-ryhmän tarjoamia joukkoja, jotka Syyriassa olivat törmänneet amerikkalaisten sotilaiden kanssa. Infiltraatiot ulottuvat Angolaan, Mosambikiin, Guineassa, Burundissa, Madagaskarissa, joiden kanssa Moskova on allekirjoittanut sotilaallisen yhteistyösopimuksen. Algeria, Egypti ja Tunisia ostavat myös aseitaan ja SU-35-hävittäjiä.