Julkisen koneemme toimintahäiriö painaa perheitä ja yrityksiä vähintään 225 miljardilla eurolla vuodessa. Valtion byrokratiamme mutkikkaat ja monimutkaiset säännöt, julkishallinnon (PA) maksamatta jääneet maksut, siviilioikeuden hitaus, kauhistuttava infrastruktuurivaje, terveydenhuollon ja paikallisliikenteen tuhlaaminen ovat olleet pitkään piikki silmässä. maamme taloutta. Vaikka näiden kriittisten asioiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole mitenkään helppoa, CGIA-tutkimustoimisto on kuitenkin yrittänyt arvioida niitä ja päätynyt siihen tulokseen, että niiden pitäisi kyetä yli 11 pistettä bruttokansantuotteesta vuodessa eli noin 225 miljardia euroa.
Vaikka yleistäminen on aina väärin, koska PA voi myös luottaa keskus- ja paikallistason huippuosaamiseen, joita kadehditaan monissa Euroopan maissa, julkisessa byrokratiassamme esiintyvä haaskaus, haaskaus ja tehottomuudet ovat katkeraa todellisuutta, joka valitettavasti on ja edelleen estävät maan nykyaikaistamista.
• Haaskaus verrattuna veronkiertoon, terveydenhuoltomenoihin, BKT:hen Koillisessa ja PNRR:ään
Yhdistämällä puolen tusinan erittäin arvovaltaisen laitoksen tekemien analyysien tulokset perheille ja yrityksille aiheutuvat taloudelliset vahingot olisivat vähintään 225 miljardia euroa vuodessa. Esimerkkinä jälkimmäinen on numero, jolla on mitta:
- yli kaksinkertainen veron- ja sosiaaliturvan kiertämiseen Italiassa, jonka arvioidaan olevan noin 100 miljardia euroa vuodessa;
- lähes kaksinkertaistaa maamme terveysmenot (131,7 miljardia vuonna 2023);
- sama kuin kolmen koillisalueen (Trentino Alto Adige, Veneto ja Friuli Venezia Giulia) vuonna 2021 tuottama lisäarvo (BKT);
- hieman vähemmän kuin resurssit, jotka maamme on käytettävä PNRR:ään vuoteen 2026 mennessä (235 miljardia).
• Olemme EU:n viimeisten joukossa julkisten palvelujen laadussa
Häiritsemättä Cavouria, joka jopa huolehti siitä vuonna 1852 Sardinian kuningaskunnan aikana, viime aikoina silloinen pääministeri Alcide De Gasperi ymmärsi, että vuonna 1950 perustetun PA:n työtä on tehostettava. ensimmäinen byrokraattisten uudistusten ministeriö (ministeri Raffaele Pio Petrilli). Vaikka ongelma on tuntunut tasavallamme alusta asti, lähes 75 vuotta myöhemmin taistelu huonoa byrokratiaa vastaan ei ole tuonut suuria tuloksia. Tietysti tietotekniikan tulo on tehnyt kansalaisten ja julkisten virastojen välisestä suhteesta vähemmän läpäisemättömän, mutta vaikeudet ovat kuitenkin edelleen olemassa, ja italialaisten käsitys PA:n laatutasosta on edelleen erittäin alhainen. Vaikka olemme saaneet joitakin asemia takaisin vuoteen 2019 verrattuna, Italia on viimeisimmässä tämän vuoden alussa tehdyssä otantatutkimuksessa Euroopan tasolla vain 23. sijalla julkisten palvelujen laadussa. Vertailussa 27 EU-maasta vain Romanialla, Portugalilla, Bulgarialla ja Kreikalla on huonompi tulos kuin meillä.
• Huono erityisesti Basilicatassa, Campaniassa ja Calabriassa
EU-maiden kaikkien alueiden vertailustakin käy ilmi, että edes alueellisella tasolla emme loista laadun ja tehokkuuden suhteen. Göteborgin yliopiston vuonna 208 valvomasta 2021 Euroopan alueesta ensimmäinen italialainen todellisuus on 100. sijalla ja se on Trenton autonominen maakunta. Friuli Venezia Giuliassa sijaitsevat julkiset rakennukset seuraavat 104:ssä, Venetossa 109:ssä ja Bolzanon maakunnassa 117:ssa. Puhumme eurooppalaisesta institutionaalisen laadun indeksistä, joka ottaa huomioon kansalaisten käsityksen palestiinalaishallinnon laadusta, puolueettomuudesta ja korruptiosta tietyllä alueellisella alueella. Eteläisiä alueitamme koskevien tietojen lukemisen jälkeen tilanne on masentava. Tämän eurooppalaisen sijoituksen 20 viimeisestä paikasta peräti 5 on eteläisten alueiden vallassa: Puglia on sijalla 190, Sisilia sijalla 191, Basilicata sijalla 196 , Campania 206. ja Calabria, Euroopan tasolla toiseksi viimeinen, 207.
Euroopan rankingin viidellä ensimmäisellä sijalla näemme Ahvenanmaa (Suomi), Keski-Jyllanti (Tanska), Friesland (Alankomaat), Nordjylland (Tanska) ja Småland med öarna (Ruotsi). Luokituksen sulkevat Severoiztochen (Bulgaria), Sud-Est (Romania), Koillis (Romania), Yugozapaden (Bulgaria), Campania ja Calabria. Lopuksi Euroopan musta paita on Bucaresti-Ilfovin alue (Romania).
• Varoitukset lähteistä
Miten maassamme oleva julkisen jätteen määrä laskettiin noin 225 miljardiin euroon? CGIA-tutkimustoimisto on kerännyt ja yhdenmukaistanut julkishallinnollemme ominaisia tehottomuuksia ja tuhlausta koskevien analyysien tulokset. Yhteenvetona on huomattava, että:
- yrityksille vuosittain aiheutuvat kustannukset suhteiden hoitamisesta PA: han (byrokratia) ovat 57,2 miljardia euroa (Lähde: Euroopan talo Ambrosetti);
- PA:n nykyiset ostovelat toimittajilleen ovat 55,6 miljardia euroa (Lähde: Eurostat);
- oikeuden hitaus maksaa maalle 2 BKT-pistettä vuodessa eli 40 miljardia euroa (Lähde: Carlo Nordio, Giorgia Melonin johtaman hallituksen oikeusministeri);
- logistinen-infrastruktuurinen alijäämä rankaisee talousjärjestelmäämme 40 miljardilla eurolla vuodessa (Lähde: Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö).
- jätettä Kuuban terveydenhuollossa yli 21 miljardia euroa (Lähde: GIMBE);
- paikallisen julkisen liikenteen jätteet ja tehottomuudet ovat 12,5 miljardia euroa vuodessa (Lähde: Euroopan talo Ambrosetti-Ferrovie dello Stato).
On selvää, että näitä eri lähteistä poimittuja toimintahäiriöitä ei voida laskea yhteen ensinnäkin siksi, että ne viittaavat eri vuosiin ja toisaalta, koska joissain tapauksissa näiden analyysien osa-alueet menevät päällekkäin. Nämä varotoimet eivät kuitenkaan vaikuta esitetyn heijastuksen oikeellisuuteen. Toisin sanoen, että PA:mme toimintahäiriön aiheuttamien vaikutusten määrä on riittävän suuri pitääkseen sen vastuullisena siitä jälkeenjääneisyydestä, joka on ominaista julkiselle koneellemme verrattuna tärkeimpiin kaupallisiin kilpailijoihimme (Ranska, Saksa, Espanja jne.). ).
• PNRR:n lisäksi riskinä on myös EU-varojen menettäminen
Kuten viime viikkoina on käynyt ilmi, emme ole jäljessä ainoastaan PNRR:n maadoittamisessa, vaan myös EU:n varojen käytössä. 31. joulukuuta 2023 mennessä, kauden 2014–2020 seitsemän vuoden täytäntöönpanon määräaikaan mennessä, meidän on käytettävä loput 29,8 miljardia (vastaa 46 prosenttia kokonaiskiintiöstä) rahaa, jotka Bryssel on meille toimittanut. 10 on kansallista yhteisrahoitusta. Jos emme saavuta tätä, EU-varojen käyttämättä jäänyt osuus menetetään. Lyhyesti sanottuna suuri osa 19,8 miljardista, jonka Eurooppa on antanut meille vähintään yhdeksän vuoden ajan, on vaarassa. Syyt tähän eurooppalaisen rahan käytön vaikeuteen ovat olleet tiedossa jo jonkin aikaa. Ensinnäkin meillä on suuria vaikeuksia mukauttaa julkishallintoamme EU:n asettamiin menettelyihin. Sen jälkeen henkilöstöä, ennen kaikkea teknisellä alueella, ei ole riittävästi ja työllisillä on alhainen palkka ja siksi he eivät useinkaan ole kovin motivoituneita. Erityispiirteet, jotka vaikuttavat näiden työntekijöiden tarjoaman palvelun laatuun ja tuottavuuteen erityisesti vaikeuksissa olevilla alueilla ja paikallisyhteisöissä, jotka ovat suurelta osin keskittyneet etelään.