(esittäjä (t): Massimiliano D'Elia) Eilen Suomesta presidentin historiallinen päätös Sauli Niinisto ja pääministeri Sanna Marina että kiinnittymisen mielestä syntynyt he kirjoittivat: "Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä viipymättä". Sunnuntaina parlamentaarisen vastakkainasettelun jälkeen päätös ottaa odotetun byrokraattisen prosessin allianssiin liittymisestä.
Kaksi korkeinta kansallista toimistoa ilmoitti, että "kesti jonkin aikaa, ennen kuin parlamentti ja koko yhteiskunta ottavat kantaa tähän asiaan. Kansainvälisten yhteyksien luominen Natoon ja sen jäsenmaihin vei aikaa Ruotsi. Halusimme varata tarvittavan tilan keskustelulle".
Myös Ruotsi voisi seurata Suomea. Ruotsin ulkoministeri kommentoi lausuntoja Niinistö e meri- "tärkeä viesti, jota Suomi, Ruotsin lähin turvallisuus- ja puolustuskumppani, voisi seurata."
Moskovan vastaus oli välitön: "Meille tämä on uhka"Kremlin tiedottaja Peskov sanoi ja lisäsi, että "Moskova ryhtyy tarvittaviin toimiin oman turvallisuutensa takaamiseksi. Ydinaseiden käytön uhka tuodaan yhä enemmän esille Venäjän televisiolähetyksissä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Hän sanoi, että Suomen ehdokkuuden otetaan lämpimästi vastaan ja liittymisprosessi sujuu sujuvasti ja ripeästi, vaikka se edellyttäisikin ensin kaikkien liiton jäsenmaiden ratifiointia.
Euroopan unioni ja yhteinen puolustus
Marco Bresolinin La Stampassa kertoma tausta paljastaa, että Euroopan unioni haluaa perustaa yhden sotatarvikkeiden hankintakeskuksen, suosia yhteishankintoja ja välttää jäsenvaltioiden välistä kilpailua ja ennen kaikkea päällekkäisyyttä.
Ehdotus sisältyy asiakirjaan, jonka komissio esittää keskiviikkona - josta "La Stampa" on tutustunut luonnokseen - ja joka lähtee yksiselitteisestä oletuksesta: "Euroopassa on edessään suurin sotilasmenojen lisäys sitten toisen maailmansodan".
Asiakirjassa analysoidaan sotilaallisten investointien puutteita, kuten Versailles'n huippukokouksessa pyydettiin, ja esitetään joukko ehdotuksia, jotka ovat 30.–31. toukokuuta kokoontuvan Eurooppa-neuvoston keskiössä.
Numeroista puheen ollen Asiakirja paljastaa, että vuonna 2020 EU-maat käyttivät puolustukseen noin 200 miljardia euroa, mikä vuonna 2021 nousi 220 miljardiin ja sen odotetaan kasvavan. Tältä osin komissio täsmentää, että "Jäsenvaltiot ovat toistaiseksi ilmoittaneet, että niiden puolustusbudjetteja lisätään merkittävästi seuraavien vuosien aikana, 200 miljardilla eurolla..
Jos kaikki saavuttaisivat Naton asettaman 2 prosentin tavoitteen BKT:sta, sotilasmenojen osuus kasvaisi 60-70 miljardia euroa vuodessa. Ongelmana on, että tähän mennessä vain 11 % sotilasmenoista tehdään yhteisinvestoinnein, loput 89 % noudattaa puhtaasti kansallista logiikkaa.
Komissio ehdottaa erityisen ryhmän perustamista koordinoimaan erittäin lyhyen aikavälin tarpeita, kuten ampumatarvikkeiden täydentämistä. Tämän erityisryhmän tulee vastata tilausten kerääjänä ja sitten materiaalin lajittelukeskuksena toimimisesta. Lisäksi asiakirjassa edistetään hypoteesia uuden budjetin ulkopuolisen rahaston käyttöönotosta, joka perustuu valtioiden vapaaehtoisiin osuuksiin yhteishankkeiden rahoittamiseen, ja taloudellisten kannustimien, kuten arvonlisäverovapautuksen, käyttöönotosta yhteisten sopimusten osalta, joissa on mukana vähintään kolme maata.
EU:n akilleen kantapää
Ohjuspuolustus venäläisten hypersonic-superaseiden uhkaa vastaan on todellinen ydinliiketoimintaa EU-maiden tulevista yhteissijoituksista. Ukrainan konflikti on myös nostanut esille pienempien, valvonta- ja "tappaja"-ominaisuuksilla varustettujen droonien arvon. Sitten on tarpeen päivittää ja laajentaa olemassa olevaa tärkeimpien panssarivaunujen ja panssaroitujen taisteluajoneuvojen luetteloa. Investoinnit ovat tärkeitä nykyaikaistamiseen ja kansallisten laivaston kaluston yhdenmukaistamiseksi.