Huippukokouksen kaksi päivää olivat tuottavia. 27 jäsenvaltiota muistuttivat uudelleen tarvetta käsitellä tulevien kuukausien nimityksiä yksiselitteisesti kansainvälisen politiikan, Brexitin ja maahanmuuton ratkaisevissa kysymyksissä. Ja vaikka Katalonian taustalla onkin vaikea tilanne, kun Espanjan pääministeri Mariano Rajoy tukee kollegoitaan "laillisuuden palauttamiseksi", Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin tulevina kuukausina ehdottama kunnianhimoinen toimintaohjelma on saavutettu johtajien yksimielinen yksimielisyys sekä päätökset siitä, miten selviytyä Brexit-neuvottelujen seuraavasta vaiheesta Ison-Britannian kanssa. Erityisesti tällä alalla EU: n johtajat halusivat osoittaa käsittämätöntä optimismia, kun vain muutama päivä sitten pääneuvottelija Michel Barnier puhui neuvottelujen "umpikujasta".
Ennen kuin lähti Brysselistä ja muilta valtion- ja hallitusten päämiehiltä keskustelemaan asiasta, Britannian pääministeri Theresa May oli myös päättäväisempi yrittämään päästä sopimukseen voidakseen edetä mahdollisesti ensi joulukuussa toisen vaiheen kanssa neuvottelujen tulevista suhteista. Ulkopolitiikassa "liima" on Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin "eristys", joka on Ranskan presidentin Emmanuel Macronin sanoin "vahvistanut tarvetta olla yhtenäinen eurooppalaisena" kansainvälisillä rintamilla. Iranin osalta johtajat ottivat haltuunsa "Mogherinin linjan", joka viikko sitten reagoi ankarasti Trumpin päätökseen sertifioida ydinsopimus. Yksi seuraavista konkreettisista vaiheista on lähikuukausina ensimmäisen "pysyvän jäsennellyn yhteistyön (Pesco) toteuttaminen turvallisuus- ja puolustusalalla.
Maahanmuuton osalta pääministeri Paolo Gentiloni sai kumppaneiden tuen, ja johtopäätöksissä tunnustettiin paljon nimenomaisesti "Italian merkittävää panosta Keski-Välimeren reitillä". Pääministeri selitti, että meitä pidetään "maana, joka on antanut esimerkillisen vastauksen ihmiskauppiaille ja jota on tuettava poliittisesti ja taloudellisesti". Aiheiden mukaan maiden väliset erimielisyydet ilmenevät myöhemmin, kun käydään keskusteluja turvapaikkaoikeutta koskevan Dublin-asetuksen uudistamisesta, jonka pitäisi tapahtua ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Taistelu Eba- ja Ema-konttien, kahden Euroopan pankki- ja lääkeviraston, joiden on lähdettävä Lontoosta, nimittämisestä on edelleen pitkä, vaikka lopulliseen päätökseen on jäljellä vain kuukausi. "Milanolla on hyvät kortit pelattavaksi ja se tulee hyvin esiin - sanoi Gentiloni EMA: han viitaten - teemme huomattavaa diplomaattista painostusta myös siksi, että lääketeollisuudellamme on omat vahvuutensa".
Asiasta ei keskusteltu virallisissa kokouksissa, joissa nykyisen puheenjohtajakauden hoitava Viron pääministeri rajoittui "tiedottamiseen" tilanteesta. Lopuksi, yksi Viron lukukauden painopisteistä, digitaalistrategia, etenee, mutta verkkovero, Internetin jättiläisten oikeudenmukainen verotus, jota Italian ja Ranskan kaltaiset maat pitävät ratkaisevana, saattaa luoda erimielisyyksiä muun maan kanssa. "Irlanti ja Luxemburg. Nimitys tapahtuu Ecofinissa joulukuussa, ja sen tarkoituksena on löytää yhteinen poliittinen kanta, kun taas ensi vuoden keväällä komissio esittää lainsäädäntöehdotuksensa.